Puhutaan muutoksesta, tulevasta sote-uudistuksesta ja keskustelua virittävät erilaiset mielipiteet. Muutos on todellinen ja väistämätön. Tampereella kaupungin palvelu- ja organisaatiorakennetta on myös haluttu uudistaa. Organisaatiorakennetta muutettiin, koska tilaaja-tuottajamallista haluttiin luopua ja kehittää nykyistä pormestarimallia.  Myös lähestyvä sote-uudistus vaikutti uuden toimintamallin kehittämiseen. Kaupungin palvelurakennetta on haluttu muuttaa siten, että painopistettä raskaammista palveluista on siirretty entistä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin ja eri-ikäisen palveluita tuodaan samaan paikkaan. Kokonaisuudessaan kehittämisen tavoitteena on vaikuttavammat ja kustannustehokkaammat palvelut.

Tampereen kaupungin organisaatio aloitti vuoden 2017 alussa uudessa toimintamallissa. Toimintamallin kehittämisessä ei ollut kyse ainoastaan organisaatiorakenteen muutoksesta vaan myös toimintatapoja haluttiin uudistaa. Kokonaisvaltainen muutos luo haasteita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, mutta se luo myös hyvät mahdollisuudet tulevaisuuden palveluille. Kokonaisuudessaan uusi toimintamalli otetaan käyttöön 1.6.2017, jolloin uudet poliittiset luottamuselimet aloittavat toimintansa keväällä olevien kuntavaalien jälkeen. Uudessa toimintamallissa palvelut tuotetaan kolmella eri palvelualueella; hyvinvoinnin, kaupunkiympäristön sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualeilla.

Organisaatiorakenteen lisäksi myös palvelurakennetta on haluttu kehittää, jotta palvelut kohdentuvat oikein ja oikea-aikaisesti. Kehittämistyötä kutsutaan palvelumallityöksi, jossa palveluita kehitetään yhdessä kuntalaisten, yritysten, yhdistysten ja kunnan toimijoiden kesken. Uudenlaisella tavalla kehittää tavoitellaan asiakaslähtöisempiä palveluita sekä läpinäkyvää yhteiskehittämistä. Yhdessä kehittämällä pystytään huomioimaan palvelurakenteen eri näkökulmat. Suunnittelussa huomioidaankin kokonaisvaltaisesti kaikki palvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin sekä terveydestä kulttuuriin vuoteen 2025 saakka. Kehittämisessä huomioidaan lisäksi alueen tilat, maankäyttö, asuminen ja joukkoliikenne, joita ei aiemmin ole yhdistetty sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Palvelumallityön edistämiseksi on järjestetty runsaasti asukastilaisuuksia eri alueilla sekä perustettu aluetoimijaverkostoja kehittämään tulevaisuuden palveluja.

Palvelumallityöhön keskeisenä osana kuuluvat Hyvinvointikeskukset ja Lähitorit, joiden tarkoituksena on tukea alueiden kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia. Keskuksia toteutetaan monitoimijaisesti yhdessä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Uuden palvelurakenteen palvelumallityön ideologia näkyy siis konkreettisesti ihmisten arjessa. Palvelumallityössä tavoitteena on keskittää hyvinvointiin liittyvät ohjaus ja neuvonta yhteen pisteeseen sekä kehittää sähköisiä palveluja. Hyvinvointikeskukset ja Lähitorit muotoutuvat alueesta riippuen eri näköisiksi alueiden asukkaiden tarpeiden mukaisesti.

Mitä Hyvinvointikeskuksissa ja Lähitoreilla sitten on? Hyvinvointikeskuksissa on monenlaisia palveluita saman katon alla, esimerkiksi vanhusten päivä- ja palvelukeskustoiminta, neuvola, kirjasto, terveysasema, ohjaus- ja neuvontapiste sekä kaupallisia palveluita. Hyvinvointikeskukset sijoittuvat aluekeskuksiin, joihin on helppo tulla. Tällä hetkellä toiminnassa olevia Hyvinvointikeskuksia ovat Koilliskeskus ja Lielahtikeskus. Muut tulevaisuuden hyvinvointikeskukset on suunniteltu sijoittumaan Tesoman, Peltolammin ja Hervannan alueille.

Lähitorit ovat Hyvinvointikeskuksia pienempiä, matalan kynnyksen palvelupisteitä. Ne muodostetaan jonkin jo olemassa olevan palvelun yhteyteen. Lähitoreilla on muun muassa ohjausta ja neuvontaa, yhteisiä tiloja, ryhmätoimintaa, ateriapalveluita sekä yksityisiä ja yhdistysten tarjoamia palveluita. Lähitorien tavoitteena on tukea alueellista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Toimintaa luodaan Lähitorin toimijaverkoston ja alueen asukkaiden kanssa. Lähitori on enemmänkin alueen yhteinen mahdollisuuksien toimintaympäristö.

Palveluiden tulee kehittyä jatkuvasti tarpeiden ja yhteiskunnallisten muutosten mukaisesti -mikään ei ole siis yhtä varmaa kuin muutos. Tampereella kehittämisessä on ymmärretty yhteiskehittämisen mahdollisuudet ja hyödyt. Palvelumallityön etuna voidaan nähdä olevan muun muassa sukupolvien välisen kuilun madaltuminen, kun saman ikäiset osallistuvat yhteiseen toimintaan. Toisaalta tämä taas luo oman haasteensa; millainen toiminta on riittävän houkuttelevaa ja kaikille soveltuvaa, jotta kaikenikäiset osallistuvat? Osa toimintaan osallistuvista haluaa, että mukana on eri-ikäisiä ja osa taas haluaisi toimia ainoastaan ikäistensä kanssa. Kaikkia ei voida aina miellyttää, mutta toiveena olisi, että kaikille löytyisi jotakin mielekästä toimintaa. Uusi tapa suunnitella ja kehittää palveluita yhdessä luo hyvän pohjan tulevaisuuden palveluille. Muutos haastaa työntekijöitä uudella tavalla, mutta antaa samalla mahdollisuudet innovatiivisuudelle ja uuden luomiselle asiakaslähtöisesti.

 

Kirjoittanut Taru Malinen ja Katja Hakkarainen

Lähde: Tampereen kaupungin verkkosivut