Huomioidaanko julkisissa hankinnoissa yksilölliset tarpeet? Nykyään puhutaan paljon itsemääräämisoikeudesta ja valinnan vapaudesta, mutta unohtuvatko nämä hienot ajatukset massakilpailutuksen jalkoihin? Toimintaympäristömme muutos näkyy koko ajan yhä selvemmin. Muistetaanko aina kuunnella asiakasta ja huomioida palvelun laatu halvan hinnan houkutellessa?

Julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait astuivat voimaan 1.1.2017. Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Pääperiaatteena on, että hankinnat suoritetaan avoimen ja tehokkaan kilpailuttamisen hengessä ja kaikkia tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti eikä ketään syrjitä. Kilpailu mahdollistaa hankintayksikölle mahdollisimman taloudellisen hankinnan tekemisen. Tarjouksistahan valitaan joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin vaihtoehto.

Meitä sosiaalialan työntekijöinä kiinnosti, kuinka sosiaali- ja vammaispalvelut ostopalveluina vastaavat asiakkaan sekä tilaajan odotuksia ja tarpeita. Asiakas tulisi ottaa mukaan hankinnan kohteen valmisteluun ja asiakaskohtaisia palvelusuunnitelmia olisi tärkeää hyödyntää tehokkaasti. Aina hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa. Merkittävä hoito- ja asiakassuhde voidaan turvata hankkimalla palvelu myös muulta kuin kilpailutetulta palveluntuottajalta. Tällöin suorahankinta perustellaan asiakaskohtaisilla syillä. Asiakkaan arkaluontoisten tietojen paljastumisen riski on yksi erittäin hyvä perustelu olla tekemättä julkisia hankintoja aina kilpailutuksen kautta.

Tampereen kehyskunnille, joihin tässä tapauksessa kuuluvat Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Vesilahti, Orivesi ja Pirkkala, julkisia hankintapalveluja tuottaa Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy. KuHa Oy tuo kehyskuntien hankintoihin kaupallisen osaamisen ja vastaa hankintaprosessin sekä kaupallisesta että juridisesta oikeellisuudesta. Tavaroiden hankinnassa kaupallinen osaaminen varmasti korostuu, mutta minkälaista osaamista tarvitaan palveluiden hankinnoissa ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa? Miten tarjouspyynnöissä ylipäätään huomioidaan asiakasnäkökulma?

Kangasalan kunnan kotiateriapalvelun kylmiä aterioita ja kuljetuksia koskevassa tarjouspyynnössä (14.12.2016) asiakasnäkökulma oli huomioitu seuraavasti:

1.     Palvelun tuotteet toimitetaan perille sisätiloihin asiakkaan osoittamaan paikkaan, toimituspäivistä sovitaan tarkemmin.

2.     Tuotteiden toimitus asiakkaalle tapahtuu kaksi kertaa viikossa ma – pe klo 9.00 – 17, välisenä aikana.

3.     Ruokasuunnittelussa huomioidaan tilaajan ja asiakkaiden toiveet. Erityisruokavaliot tulee huomioida, mutta tilaaja ja palveluntuottaja pyrkivät yhdessä rajoittamaan sellaisten erityisruokavalioiden tuottamista, joihin ei ole lääketieteellistä perustetta.

Yksilöllinen huomioiminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että asiakas saa osoittaa hänelle toimitetun tuotteen paikan ja määritellä toimituspäivän, mutta ei sitä mitä syö.

Tampereen kaupungin vammaispalvelutoimisto kilpailutti viime syksynä henkilökohtaisen avun ostopalvelun. Aamulehti kertoi 10.1.2017, mitä kilpailutus tarkoitti kehitysvammaiselle Eemelille. Eemelin palveluntuottaja vaihtui. Tutut avustajat, jotka olivat saaneet aikaan sen, että Eemeli pystyi ilmaisemaan omaa tahtoaan, tekemään päätöksiä arjessaan ja valitsemaan eri vaihtoehdoista, vaihtuivat. Eemeli itse olisi halunnut pitää kiinni tutuista avustajista. Tampereen kaupunki kilpailuttaa määräajoin avustajapalvelut hankintalain mukaisessa menettelyssä ja yleensä halvin tarjouksen tekijä voittaa kilpailun. Tästä seuraa tilanne, jossa vammainen ihminen ei ole itse vaikuttamassa omaa elämäänsä koskeviin asioihin.

Vaikuttaa siltä, että käytännön tasolla asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ei huomioida. Päätimme ideoida yhdessä vuosikurssilaisten kanssa, miten yksilöllisyyden huomioimista voisi parantaa palveluiden kilpailutuksessa.

Ideoissa ehdotettiin laadun laajempaa huomioimista suhteessa hintaan. Kangasalan vanhusten ja vammaisten kylmäaterioiden tarjouspyynnössähän tuo valintaperusteiden painoarvon suhde oli hinta 90 % ja tuotteiden laatuarviointi 10%. Ideoissa nousi esiin myös asiakkaan oma mahdollisuus kilpailutukseen palveluseteleiden tai henkilökohtaisen budjetin kautta. Yhteisymmärrys vuosikurssilaisten kanssa tuntui vallitsevan siitä, että yksilöä tulisi kuunnella jo hankintaa suunniteltaessa. Mitenhän tämä vain käytännön tasolla saataisiin toimimaan? Eräs idea nosti esiin asiakasraatien mukaanoton kilpailutusten suunnitteluun ja päätöksentekoon. Voisiko yksilön kuunteleminen olla kuitenkin mahdollista esim. juuri asiakasraatien kautta?  Vuosikurssilaisia ideoinnista kiittäen, Sanna & Sanna.

 

Kirjoittanut Sanna Jutila & Sanna Nurminen

 

Lähteet:

Aamulehti 10.1.2017

Kuntien hankintapalveluiden verkkosivut

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut

Työ ja elinkeinoministeriön verkkosivut