Heidi Salonen, yso17

 

Blogikirjoitus aiheesta aktiivimalli on höystetty anagrammi-väliotsikoin, jotta lukija jaksaa näin virkeän aiheen äärellä hetkisen viipyä.

 

Aktiivimalli, valmiita liki

Aktiivimalli on pyörinyt otsikoissa pitkään. Jo pelkkä nimi ”Aktiivi” saa monella niskakarvat pystyyn, tuoden sen mielikuvan, että työtön on automaattisesti passiivinen retale, jonka ensisijainen tehtävä olisi nyt aktivoitua ja lopettaa passiivinen oleminen. Muutenkin on jäänyt median tietojen kautta suhteellisen negatiivinen kuva koko mallista. Median tehtävä faktojen esiin tuojana on tämäkin mallin myötä välillä hälventynyt; mielipiteiden ja faktojen erottaminen on välillä vaikeaa. Toisaalta ne työttömät, jotka aktiivimallin kynsissä ovat, antanevat todellisen kuvan elämästään, ja siltä osin tarjoavat faktapohjaista tietoa tähänkin keskusteluun.

 

Aktiivimalli lyhyesti: jos et hae ja saa töitä, tai osallistu tiettyihin työvoimapoliittisiin palveluihin, työttömyysturvastasi tai peruspäivärahastasi vähennetään 4,64% suuruinen summa. Tämä toistuu 65 päivän tarkastelujaksoissa.

 

Erityisen mieleenpainuva oli tieto, ettei aktiivimallissa voi yhdistää eri aktiivisuuden keinoja. Tämä tuntuu jäykältä ja erityisen epäihmislähtöiseltä. Lähipiirissäni on työttömyyttä, ja todella eri tyyppisiä ja toisistaan eroavia lähtötilanteita työttömyydelle. Näissä tilanteissa olen havainnut työttömän pohjakoulutuksen erityisen suuren merkityksen. Toinen voi koulutuksensa perusteella joutua hakemaan ja vastaanottamaan ties minkä epämieluisankin työpaikan, kun toiselle soveltuvia töitä ei meinaa löytyä mistään. Tämä ongelma ennen aktiivimallia toi tullessaan sen, että niin sanotusti hankalasti työllistyvä sai niin halutessaan helpommin ”olla työtön” saaden ansiosidonnaista päivärahaa, eikä haastattelukutsuja eri työpaikkoihin satanut postilaatikkoon, kuin se työtön, jonka koulutukseen sopivia työpaikkoja oli tarjolla. Viimeksi mainitulla työttömällä oli suurempi riski joutua karenssiin, jos jättikin huomaamattaan hakematta jotain työpaikkaa tai muuten toimi työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Tällaisessa tilanteessa työtön saattoi myös joutua ottamaan vastaan työpaikan todella pitkäkin matkan päästä, eikä huomioon välttämättä otettu muita arjen tekijöitä.

 

Työllistymisedellytykset, mikset edellytys työllisty?

Työllistymisedellytyksiä parantava palvelu. Tämä on sellainen sanayhdistelmä, että tulkinnan varaa on. Lähipiirissäni oli tilanne, että aktiivisuusehto ei täyttynyt, vaikka työtön oli hakeutunut oman alansa täydennyskoulutukseen. TE -toimiston henkilön näkemys oli, ettei täydennyskoulutus lisää työttömän henkilön työllistymisedellytyksiä. Tällainen toiminta on mielestäni enemmän kyykytystä kuin työttömän ihmisen tukemista. Keppiä tulee, ja porkkanaa ei näy missään.

 

Ylipäätään voisi olettaa, että hankittu koulutus olisi jo itsessään työllistymisen edellytys. Työtön joutuu usein hattu kourassa vakuuttelemaan tuntemattomille ihmisille omaa ihmisarvoaan, tai näin ainakin työtön voi asian kokea. Moni erittäin korkeasti koulutettu työtön joutuu nielemään katkeria kyyneleitä, kun edessä on joko aktiivimallin prosenttivähennys työttömyysturvassa, tai työvoimakoulutus, jonka alkajaisiksi filosofian maisteri- työttömän kohdalta arvioidaan, osaako hän esimerkiksi käyttää tietokonetta. Nämä kokemukset voivat olla äärimmäisen nöyryyttäviä ja mieleen jääviä.

 

Omaehtoinen opiskelu, Kielenopas miun ehtoo

Oman henkilökohtaisen elämäntilanteen huomioiminen ei erityisen paljoa kuvastu aktiivimallin koukeroita lukiessa. JHL pitää aktiivimallia epäreiluna, koska mallin puitteissa työtön voi hakea vaikka sataa työpaikkaa, ja jos ei niistä mihinkään pääse eikä muiltakaan osin aktiivisuus ei ole oikeanlaista, vähenee työttömyyskorvauksen määrä 4,65 %. Kuka voi määrittää tällaisen aktiivisuuden, mikä milloinkin on oikeaa? No, nyt se on määritelty.

 

Omaehtoinen opiskelu on puhuttanut. Joillekin tämä on ollut hyvä väylä työttömyyden alettua päästä selvästi elämässä eteenpäin, kun taas joidenkin kohdalla itse aktiivisesti haettu ja saatukin opiskelupaikka ei olekaan ollut soveltuva TE-toimiston mielestä, ja aktiivisuus ei täyty. Tuntuu, että mielivalta rehottaa tälläkin osa-alueella aika reippaasti.

 

Punkalaitumen työttömät, Työttömän kemut palautin

Kun aktiivimallin ensimmäiset tilastot tulivat Aamulehteen, luin niitä mielenkiinnolla. Etukäteen oli kirkossa kuulutettua, että kyllä se on helppo suurissa kaupungeissa työllistyä, ja täyttää aktiivimallia, mutta eri asia se on asua kuusen nokassa, eikä ole aktiiviimallin täytölle mahdollisuuksia. No. Aamulehden julkaisun perusteella Pirkanmaalla Punkalaidun, tuo suurkaupunki Urjalan ja Huittisten välissä, sai 84% aktiivisuuden, kun taas Tampereella aktivoitumisprosentti oli vain 42 %, ollen samaa tasoa Helsingin ja Oulun kanssa. Näistä tilastoista tietysti voi vetää useita johtopäätöksiä, ja perinteisen Vale-Emävale-Tilasto -jorinankin valossa tätä voi pyöritellä monelta eri kantilta. Saattaapi olla, että esimerkiksi Punkalaitumen väestön maahanmuuttajien osuus on eri prosenttiluokkaa Tampereen kanssa, ja näilläkin kahdella seikalla voi olla jokin yhteys työllisyyttä katsoessa.

 

Mitä tästä seuraa, trauma estää sitä?

Anagrammi Työttömyysturvan aktiivimallista: Kivitin mallia työttömyysturva, lienee osaltaan kuvaava. Monelle aktiivimalli on tuonut harmia, mutta olen kuullut työttömän suusta myös lausahduksen, ettei 4,65 % ole suuri summa näistä ”tienesteistä”, eikä sen takia kannata yöuniaan menettää. Varteenotettava näkökulma tuokin, prosentuaalinen summa ei kuitenkaan kertaudu, vaikka passivoituisi TE-keskuksen silmissä täysin. Odottaisin aktiivimallin aktiivista seuraamista niiden taholta, jotka sen työllistävien vaikutusten takana ovat, sekä rehellistä tulosten julkaisua.

Nyt Talouselämässä oli luettavissa 16.4.2018 ilmestynyt JHL:n selvitys, jonka mukaan aktiivimalli ei ole lisännyt työssäkäyntiaktiivisuutta lainkaan. Nämä uutiset eivät ole omiaan puolustamaan aktiivimallia, vaikka sen luojilla onkin ollut jalommat tarkoitusperät: Mallin tavoitteena on kannustaa lyhyidenkin sijaisuuksien tai määräaikaistöiden vastaanottamiseen ja näin ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja lisätä työllisyyttä, kerrotaan Sosiaali- ja terveysministeriön sivustolla. Aktiivimallia pidetään vastustajien leireissä työttömyysturvan leikkurina, jota se toki onkin. Jään seuraamaan tilannetta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LÄHTEET

 

Aamulehti, aktiivimallin vaikutukset Pirkanmaalla, https://www.aamulehti.fi/uutiset/kelan-ennakkotiedot-paljastavat-aktiivimallin-todelliset-vaikutukset-korvauksia-leikataan-yli-puolelta-tyottomista-200840293/

Kela, aktiivimalli, http://toimistot.te-palvelut.fi/uusimaa/aktiivimalli

Sosiaali- ja terveysministeriö, aktiivimalli, http://stm.fi/tyottomyysturvan-aktiivimalli

Talouselämä, aktiivimallin seurauksia, https://www.talouselama.fi/uutiset/liiton-selvitys-aktiivimalli-ei-lisannyt-tyossakayntiaktiivisuutta-lainkaan/07f664fa-bfc1-3149-978e-fde2b74c524c

Jouni Kylmälän haastattelu, https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005632161.html