Suomessa käydään läpi valtakunnallista ammatillisen koulutuksen reformia – laajaa uudistusta, jossa ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita kehitetään. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee, mutta valinnaisuus lisääntyy. Keskeistä on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys – toisin sanoen yksilölliset opintopolut kohti työelämää. Tutkinnot ja työllistyminen muodostavat koulutuksenjärjestäjien rahoituksen perustan: 50% perusrahoituksen, 35% suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista sekä 15% työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella. Yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvoisen tärkeässä asemassa, tarkoitushan on kouluttaa työelämän tarpeisiin erilaisia osaajia.

 

Nimenomaan erilaisia osaajia. Sitran megatrendit ennakoivat, että työ on murroksessa – valmiiden mallien mukaan tehtävä suorittava työ vähenee samalla kun ongelmanratkaisukyky ja luovuus korostuvat. Ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan tiedonhakutaitoja ja verkosto-osaamista. Tämä on haaste opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea.

 

Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat perustaneet opetuksen käytännönläheiseen oppimiseen. Mennään työpaikoille, aitoihin työtehtäviin ja opitaan käytännössä. Ollaan yksilöllisillä poluilla työelämässä: kenties osa-aikaisesti, tehden usean työnkuvan kautta koostuneen uuden työnkuvan tehtäviä, mitkä tukevat työpaikan ydintehtävän toteutumista. Yllä olevaa työn muotoilua varten on olemassa Ratko-hankkeen kehittämä Ratko-toimintamalli.  Erityisopiskelijan vahvuuksien kautta löydetään se ydinosaaminen, mikä sovitetaan yhteen työtehtävän vaatiman osaamisen kanssa. Työ ja tekijä kohtaavat.

 

Sitran megatrendien mukaan tulevaisuutta ovat niin kutsutut mikrotutkinnot ja opintotilit. Omaa osaamistaan päivitetään lyhyillä täsmäkoulutuksilla ja mikrotutkinnot – vai puhutaanko tutkinnon osista – koostavat osaamisen palapeliä, mihin on aina mahdollista täydentää lisää paloja.

 

Elinikäisen oppimisen avaintaitoja on harjoitettu ennenkin, mutta reformin myötä niiden merkitys korostuu entisestään.

 

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten edessä koulutustenjärjestäjien tulee uudistaa toimintatapojaan ketterästi. Vaikka valtionrahoituksen ennustettavuus muuttuu epävakaammaksi koulutuksenjärjestäjän kannalta, hankerahoituksen kautta voidaan turvata kehittämistyölle resursseja. Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa, mutta myös mahdollistaa uusia tuulia.

 

Lähteet:

Sitra. Megatrendit. Viitattu 16.4.2018

https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2017

OKM. Ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 26.4.2018

http://minedu.fi/amisreformi

Vamlas. Ratko-hanke. Viitattu 26.4.2018

https://www.vamlas.fi/wp-content/uploads/2018/03/ratko-teksti-nettiin.pdf