Sosiaalinen media on tätä päivää. Se näkyy jokapäiväisessä elämässä ja joka puolella. Lähes kaikilla on jonkinlainen älylaite ja yhteys. Myös koulumaailman ikuinen ongelma, kiusaaminen, näkyy vahvasti sosiaalisessa mediassa. Somekiusaaminen on keskuudessamme ja vakava ongelma.

Netissä voi kiusata kasvottomana ja nimettömänä – kynnys kiusata on matalampi

Kuten kiusaaminen yleensäkin, myös somekiusaaminen voi olla hyvin monimuotoista. Kiusaamista voi olla yksinkertaisimmillaan jonkin tietyn someryhmän ulkopuolelle jättäminen, lasta ei esimerkiksi hyväksytä what’s up –ryhmiin jäseneksi missä koko muu luokka on. Pahimmillaan somekiusaaminen on toisen tahallista nolaamista erilaisin menetelmin, kuten valokuvaaminen, valheellisen “totuuden” levittäminen tai videotaltiointi ikävästä tilanteesta. Kiusaamisella haetaan oman egon pönkittämistä ja sosiaalisen aseman turvaamista. Taustalla voi olla kateutta, mutta myöskin ikävä epäonni siitä, että uhri ei sovi muottiin, tavalla tai toisella. Kiusaamistilanteita on joskus vaikea havaita, sillä ne ovat hienovaraisia –katseita ja eristämistä. Vielä vaikeampaa niihin puuttuminen on, kun kiusaaminen tapahtuukin somessa.

10-15-vuotiaista lapsista ja nuorista neljännes on toiminut kiusaamistilanteessa sivustaseuraajana, eli on nähnyt kiusaamista mutta ei ole puuttunut tilanteeseen. Somessa kiusaamisen sivusta seuraaminen on vieläkin yleisempää, sillä tekstit, kuvat ja videot leviävät nopeasti foorumeista toisiin tavoittaen nopeasti ison yleisön. Netissä kynnys osallistua kiusaamiseen on matala, sillä kiusaamiseen on helppo mennä mukaan vain nappia painamalla. Toisen pahaa mieltä ei näe heti, joten ei ole niin helppo tuntea myöskään myötätuntoa kiusattua kohtaan. Netissä tapahtuva kiusaaminen satuttaa ja on yhtä haitallista ja vakavaa kun kasvokkainkin tapahtuva kiusaaminen. On todettu, että oppilaat eivät aina pyydä apua aikuiselta netissä tapahtuvaan kiusaamiseen, koska he kokevat, ettei aikuisella ole kykyä tai keinoja puuttua asiaan. Netissä kiusaaminen olisikin liitettävä kiinteäksi osaksi koulujen kiusaamisen vastaisen työn käytäntöjä ja prosesseja. Koulussa opettaja monesti tuntee molemmat osapuolet, niin kiusaajan kun kiusatunkin. Opettajan tuleekin puuttua välittömästi havaittuun kiusaamiseen, jos hän epäilee, havaitsee tai joku tulee kertomaan esim. nettikiusaamisesta. Lasten ja nuorten tietoisuuteen on myös tärkeää tuoda asian vakavuus. Kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi kunnianloukkaus, laiton uhkaus, viestintärauhan rikkominen tai vainoaminen.

Olisiko aiheellista unohtaa koko kiusaamistermi ja puhua kouluväkivallasta, jolloin se jo terminä ilmentää asian vakavuutta? Aamulehdessä oli hiljattain juttua koulukiusaamisesta ja myös tässä jutussa haastateltu opettaja piti kouluväkivaltaa paremmin ilmiötä kuvaavana terminä. Kirjoituksessa nousi vahvasti esiin ajatus siitä, että ilmiö on koko luokan asia –ei vain kiusatun ja kiusaajan. Jutussa korostettiin ennaltaehkäisyyn panostamista. Käytännössä tämä on luokan hyvän yhteishengen luomista. Monesti kiusaamisen taustalla on silkkaa osaamattomuutta. Lapsen tunne -ja vuorovaikutustaidot ovat puutteelliset, ei osata asettua toisen asemaan. Joskus voi olla myös niin, ettei kiusaaja tiedä kiusaavansa. Toisaalta kiusaaja saattaa kiusata myös oman sosiaalisen asemansa turvaamiseksi. Emeritusprofessori Matti Rimpelä toteaakin, että kyse on siitä oppiiko lapsi tulemaan toisten kanssa toimeen silloinkin, kun hänen omat tunteensa eivät sitä tue. Tällöin voidaan ajatella, että ensimmäisen luokan tärkein tehtävä olisi, että lapset oppivat toimimaan yhdessä niin kasvotusten kuin some- maailmassakin. Lasten sosiaalisten- ja kaveritaitojen vahvistaminen, sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen voi johtaa hyviin tuloksiin kiusaamisen ehkäisyssä.

Kiva Koulu®-ohjelma: toimivaa ennaltaehkäisyä vai ongelman peittelyä?

Jokaisella koululla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen, tämä on lakiin kirjoitettu velvoite (perusopetuslaki 29 § ja 48 d §).

KiVa Koulu® -ohjelma sisältää koulujen henkilökunnille konkreettisia työvälineitä sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, että akuutin kiusaamistilanteeseen selvittämiseen. Ohjelma on kehitetty peruskoulun 1-9 luokka asteille. KiVa Koulu® -ohjelman tavoitteena on, että koulussa: käytetään aktiivisesti kiusaamisen ennaltaehkäisevää materiaalia eli pidetään alakouluissa KiVa Koulu® –oppitunteja ja yläkouluissa KiVa Koulu® teemoja. Sekä puututaan aktiivisesti esille nouseviin kiusaamistilanteisiin. Ohjelmassa tehdään myös tilannekartoituksia, joista koulut saavat tietoa siitä, miten turvalliseksi ja viihtyisäksi oppilaat kokevat oman koulunsa. KiVa Koulu on saanut aikaan myös vastakkaista keskustelua, jossa ollaan sitä mieltä, että KiVa Koulu on sanahelinää joka ei mene käytäntöön. Näin varmasti joskus onkin. Ohjelman noudattaminen vaatii aikaa, sitoutumista ja ihmistä joka tätä toteuttaa. Opettajien aika on riittämätöntä ja vaikka käytössä olisi hyvää materiaalia, ei siihen ehditä perehtyä ja ottaa käyttöön kunnolla eikä siten myöskään tuloksiakaan synny. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2017 sekä kiusatuksi joutuvien että muita kiusaavien osuudet olivat pienemmät kuin kertaakaan aikaisemmin tällä vuosituhannella! Onko tämä KiVa Koulu®-ohjelman ansiota vai onko kiusaaminen siirtynyt someen ja tämä ei siksi näy perinteisissä koulukiusaamistilastoissa? Mielestämme koululle ei ole silti vieritettävä kaikkea vastuuta. Vanhempien tulee myös olla tietoisia lastensa somen käytöstä. Mutta kuinka kieltää somen käyttö, se on vaikeampi kysymys. Somepalveluihin on ikärajat, mutta ne on helppo kiertää.

Apua, tukea ja neuvontaa kiusatuille Pirkanmaalla

Kiusaaminen vaikuttaa itsetuntoon ja minäkuvaan. Kiusaamisen seurauksia voivat olla mm. Ahdistuneisuus, masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja eristäytyminen. Peruskoulun oppilaista joka kymmenes (10%) kertoo kokevansa kiusaamista. Mistä kiusattu voi saada apua, jos koulun tai vanhempien apu ei ole riittävää tai nuori ei halua kertoa heille kiusaamisesta? Tampereella toimii maakunnallinen Setlementti Tampereen kiusaamisasioiden neuvonta- ja tukipiste. Sieltä kiusattu voi hakea kriisiapua ja jälkihoitoa mistä vaan Pirkanmaan kunnasta eikä lähetettä tarvita, työmuotoina on yksilötyö, ryhmät, puhelinneuvonta ja työpajat. Palvelu on tarkoitettu yli 15-vuotiaille, joilla on kiusaamiskokemuksia ja palvelu on lyhytaikaista kriisi- tai jälkihoitoa, jossa tavoitteena on asiakkaan tilanteen vakauttaminen. Yhteyttä voivat ottaa myös työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka kohtaavat työssään kiusaamiskysymyksiä. Muskettisoturit on nuorille 15-29-vuotiaille miehille suunnattu ryhmä, jossa kokemuksia voi käsitellä turvallisesti ryhmässä muiden vertaisten kanssa. Tytöille on tarjolla vastaavanlainen ryhmä Feeniks, jonka toiminnassa on mukana Tyttöjen talo sekä Setlementti Tampere. Lisätietoa näistä toiminnoista löytyy netistä: www.kiusatut.fi. Myös motoristit vastustavat koulukiusaamista, ja he tekevät vierailuja kouluihin ympäri Suomen. Kouluvierailuille he kertovat oppilaille, että motoristit eivät hyväksy kiusaamista ja he haluavat samalla osoittaa kiusatuksi joutuneille tukensa ja ettei heitä ole unohdettu tai jätetty yksin ongelman kanssa. Lisätietoa motoristit koulukiusaamista vastaan toiminnasta löytyy netistä: www.mkkv.fi.

Taija Tuominen, Anna Jussila, Erno Nevalainen