Kuvitellaan tilanne, että olet jäämässä yksin. Olet joko eronnut tai muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Elämä yksinään herättää tunteita. Toisille se voi olla todella kauheaa ja ahdistavaa. Toisille se voi olla ainoa oikea tapa elää. Henkilökohtaisesti asettaudun jälkimmäiselle vaihtoehdolle, mutta en voi kieltää, etteikö yhteisasuminen ajatuksena kiehtoisi.

 

Kommuuniasuminen on asumisen muoto, jossa yhdessä asunnossa asuu useampi henkilö tai perhe, jotka eivät keskenään ole mitään sukua. Kyseessä ei ole perinteinen parisuhde tai sukulaisuussuhde vaan yhteisössä voi asua ystäviä tai tuiki tuntemattomia keskenään täydessä harmoniassa. Kommuunielämä on varsinkin opiskelijoille tuttu asumismuoto erinäisten kimppakämppien ja asuntolojen myötä, mutta millaista elämä kommuunissa onkaan vähän varttuneemmalla iällä, perheellisenä ja työllistyneenä?

 

Kun mietitään perinteistä asumistapaa, sinkut asuvat yleensä yksinään ja vakavamman parisuhteen omaavat yhdessä. Toisinaan myös hyvät ystävykset voivat asua kämppäkavereina pienentääkseen asumisen kuluja. Mutta kun mietimme kommuunia, siellä voi asustaa useampi aikuinen ihminen erilaisista lähtökohdista. Osa voi etsiä väliaikaisasumista esimerkiksi määräaikaisen työn takia, osa voi kaivata elämäänsä seuraa ja ääntä.

 

Mitä hyviä puolia kommuuniasumisessa sitten on?

  • Asumisenkulut pienentyvät, koska kaikki asumiseen liittyvät kulut jaetaan tasan.
  • Seuranpuute ei pääse yllättämään, koska aina on joku lähellä. Tarvittaessa oman huoneen oven voi sulkea, jos haluaa vetäytyä omaan kuoreensa.
  • Siivousmäärä vähenee, kun jokaisella jäsenellä on tietyt säännöt siivousvuorojen järjestämiseksi.
  • Jos sinulta jotain puuttuu, se todennäköisesti löytyy lainattavaksi joltakulta.
  • Jos kommuunissa asuu lapsia, heille löytyy helposti hoitoapua.

 

Kommuuniasuminen ei ole vain tilapäistä asumista. Se on elämäntapa, jossa on tärkeää osata joustaa ja vuorotella. Se on yhteisö, jossa ei ole omia murheita tai iloja vaan asioista keskustellaan. Kommuunissa et ole koskaan yksin. Opit jakamaan asioita. Löydät helposti seuraa yön pikkutuntien filosofisille keskusteluille. Toisinaan joku on saattanut syödä jäätelösi, vaikka olisitkin sen merkannut, mutta kun vähiten sitä odotat, sinulle on saattanut ilmestyä korvaava tuote takaisin pakastimeen.

 

Kommuuniasuminen tuntuu ajatuksena kiehtovalta, mutta rohkenisin silti väittää sen tarvitsevan tietynlaista ihmistyyppiä, jotta sellaiseen asumismuotoon sopeutuisi. Koska henkilökohtaisesti arvostan omaa rauhaa ja sitä, että tavarat löytyvät sieltä minne olen ne jättänyt, en usko kommuunielämisen olevan minua varten. Toisaalta koskaan ei voi tietää, miten paljon kaikesta pitäisi ja mistä kaikesta on jäänyt paitsi, ennen kuin kyseistä asiaa on itse kokeillut.

 

Erno Nevalainen