Kirjoittajalta Johanna Skantz

Erityistä osaamista

Suomessa käydään läpi valtakunnallista ammatillisen koulutuksen reformia – laajaa uudistusta, jossa ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita kehitetään. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee, mutta valinnaisuus lisääntyy. Keskeistä on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys – toisin sanoen yksilölliset opintopolut kohti työelämää. Tutkinnot ja työllistyminen muodostavat koulutuksenjärjestäjien rahoituksen perustan: 50% perusrahoituksen, 35% suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista sekä 15% työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella. Yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvoisen tärkeässä asemassa, tarkoitushan on kouluttaa työelämän tarpeisiin erilaisia osaajia.

 

Nimenomaan erilaisia osaajia. Sitran megatrendit ennakoivat, että työ on murroksessa – valmiiden mallien mukaan tehtävä suorittava työ vähenee samalla kun ongelmanratkaisukyky ja luovuus korostuvat. Ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan tiedonhakutaitoja ja verkosto-osaamista. Tämä on haaste opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea.

 

Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat perustaneet opetuksen käytännönläheiseen oppimiseen. Mennään työpaikoille, aitoihin työtehtäviin ja opitaan käytännössä. Ollaan yksilöllisillä poluilla työelämässä: kenties osa-aikaisesti, tehden usean työnkuvan kautta koostuneen uuden työnkuvan tehtäviä, mitkä tukevat työpaikan ydintehtävän toteutumista. Yllä olevaa työn muotoilua varten on olemassa Ratko-hankkeen kehittämä Ratko-toimintamalli.  Erityisopiskelijan vahvuuksien kautta löydetään se ydinosaaminen, mikä sovitetaan yhteen työtehtävän vaatiman osaamisen kanssa. Työ ja tekijä kohtaavat.

 

Sitran megatrendien mukaan tulevaisuutta ovat niin kutsutut mikrotutkinnot ja opintotilit. Omaa osaamistaan päivitetään lyhyillä täsmäkoulutuksilla ja mikrotutkinnot – vai puhutaanko tutkinnon osista – koostavat osaamisen palapeliä, mihin on aina mahdollista täydentää lisää paloja.

 

Elinikäisen oppimisen avaintaitoja on harjoitettu ennenkin, mutta reformin myötä niiden merkitys korostuu entisestään.

 

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten edessä koulutustenjärjestäjien tulee uudistaa toimintatapojaan ketterästi. Vaikka valtionrahoituksen ennustettavuus muuttuu epävakaammaksi koulutuksenjärjestäjän kannalta, hankerahoituksen kautta voidaan turvata kehittämistyölle resursseja. Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa, mutta myös mahdollistaa uusia tuulia.

 

Lähteet:

Sitra. Megatrendit. Viitattu 16.4.2018

https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2017

OKM. Ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 26.4.2018

http://minedu.fi/amisreformi

Vamlas. Ratko-hanke. Viitattu 26.4.2018

https://www.vamlas.fi/wp-content/uploads/2018/03/ratko-teksti-nettiin.pdf

Aktiivimalli: Positiivinen työttömiä aktivoiva muutos vai eriarvoinen yhdenvertaisuutta sortava pakote?

1.1.2018 Suomessa tuli voimaan laki työttömien aktiivimallista.

Aktiivimalli on asia, joka herätti jo ennen voimaantuloaan paljon tunteita sekä puolesta että vastaan.

”Eriarvoinen. Sekava. Pakote.”

Ja toisaalta taas:

”Aktivoi työttömät. Työttömät ovat tottuneet liian helppoon ja säikähtävät tällaista väliintuloa.”

Aihetta median kautta sivustaseuranneena aktiivimallia on kyseenalaistettu paljon, ja tuskin kukaan on voinut välttyä sen saamalta mediahuomiolta.

Aktiivimallin ideana on siis aktivoida työtön. Jotta työtön ei menettäisi 65 päivän tarkastelujakson aikana nykyisestä tuestaan 4,65 prosenttia, hänen tulee tehdä jakson aikana joko 18 tuntia palkkatyötä, saada yritystoiminnassa vähintään 23% yrittäjän kuukausiansiosta tai oltava viisi päivää TE-toimiston työllisyyttä edistävissä palveluissa.

Aktivointi itsessään kuulostaa hyvältä, positiiviselta asialta. Tässä kuitenkin pari lisähuomiota: Edellä mainittuja aktiivisuuden osoittamisen keinoja ei voi yhdistää. Vielä kukaan ei tiedä, mitkä alueelliset hankkeet tai työllistymisen palvelut kelpaavat työllisyyttä edistäviksi palveluiksi.Ja miten tulisi suhtautua siihen, että vaikka työtön kuinka aktiivisesti hakisi töitä, ei hänellä ole mitään takeita siitä tuleeko hän työllistyneeksi? Jos oletetaan, että ainahan on vaihtoehtona osallistua jakson aikana viiden päivän ajaksi työllisyyttä edistäviin palveluihin, tämäkään ei välttämättä pidä paikkaansa. Eri kunnissa palveluiden tarjonta vaihtelee runsaasti ja kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse näihin palveluihin. Ehkä siis lain kyseenalaistamiseen on tosiaan syynsä.

 

”Aktiivimallia vastustava kansalaisaloite keräsi yhteensä 100 000 allekirjoitusta.” (Keskisuomalainen 4.1.2018)

Helsingin Kampin TE-toimiston asiantuntija Helena Termälä-Himanen: ”Asiakkaat ovat harmistuneet, kun on selvinnyt, ettei työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun pääse vain täyttääkseen aktiivisuuden ehdot. Koulutuksen tai kokeilun täytyy olla aina hakijan kannalta työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista” (Yle 18.1.2018)

”Aktiivimallia vastustamassa jopa 8000 henkilöä.” (Yle 2.2.2018)

 

Tammikuun 2018 loppuun mennessä lain kumoamiseksi kerättiin Kansalaisaloite, johon saatiin lyhyessä ajassa huimat 140000 allekirjoitusta. Tämä kertoo sen, että ihmiset eivät purematta niele tällaista lakia. Vaikka pyrkimys olisi positiiviseen lopputulokseen, lain toteutus ei miellytä juuri ketään.

Kun kuukausi lain voimaantulosta on mennyt, Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK kutsui koolle mittavan mielenosoituksen aktiivimallia vastaan. Kansa nousee barrikadeille, hyvinvointiyhteiskunnassa tällainen tukien mittava supistaminen pakotteiden kautta koetaan asiana, joka sortaa ihmisiä ja erityisesti niitä joiden toimeentulo on muutenkin tiukoilla. Tyytymättömyys lakia kohtaan kasvaa.

 

 Aktiivimallin porsaanreikä on otettu käyttöön – tilanne voi räjähtää käsiin maaliskuussa, työttömien eläkepapereista odotetaan ruuhkaa” (Yle 23.2.2018)

”Työttömyysturvan aktiivimallista kantelusuma” (Yle 14.3.2018)

 

Ensimmäisien kuukausien vierähdettyä sama negatiivinen suhtautuminen lakiin jatkuu ja laista sekä sen vaikutuksista löydetään yhä enemmän puutteita.Asiaan positiivisesti suhtautuvia löytyy myös, mutta useimmat heistäkin myöntävät, että laki saattaisi vaatia jonkintasoista viilaamista.

Ylen (14.3.2018) artikkelista selviää, että oikeuskanslerinvirastoon toimitetuissa kanteluissa on väitetty aktiivimallia muun muassa yhdenvertaisuuden, perustuslain ja rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vastaiseksi. Nämä eivät ole toistaiseksi edenneet toimenpiteisiin, mutta eduskunnan oikeusasiamies on välittänyt selvityspyynnön sosiaali- ja terveysministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön sekä Kelaan. Tarkoitus on selvittää, miten ohjeistus työttömille on laadittu ja miksi ohjeiden saapuminen on viipynyt.

Aktiivisuusedellytyksen piiriin eivät kuulu (omais- ja perhehoitajien sekä vamman tai sairauden perusteella etuutta saavien lisäksi) työkyvyttömyyseläkettä saavat tai päätöstä odottavat henkilöt. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä onkin ollut kasvussa ja tätä ilmiötä on kuvattu lain porsaanreiäksi.

 

Kelan ennakkotiedot paljastavat aktiivimallin todelliset vaikutukset – Korvauksia leikataan yli puolelta työttömistä” (Aamulehti, 28.3.2018)

”Suomen suurimman työttömyyskassan toimitusjohtaja: Ehkä puolet työttömistä voi menettää korvauksia aktiivimallin takia” (Yle, 16.4.2018)

 

Kun alustavia faktoja lain vaikutuksista huhtikuussa 2018 lyödään tiskiin, niin kukaan tuskin voi väittää, että ainakaan tässä vaiheessa muutos olisi tehnyt sen mihin sillä on tähdätty. Kärjistetysti lain on todettu olevan vain työttömyysturvan leikkuri ja ajavan pitkäisaikaistyöttömiä toimeentuloluukulle.

Tosin hienoahan on se, jos lain myötä työttömiä on työllistynyt ja aktivoitunut, mutta suuremmassa mittakaavassa ensivaikutukset eivät näytä johtaneen kovinkaan positiiviseen muutokseen ainakaan työttömien näkökulmasta.

Jää nähtäväksi mitä aika tuo tullessaan pidemmällä tähtäimellä. Mikäli lakia vielä muokataan tai muutetaan, saataisiinko aikaseksi jotain hyvinkin toimivaa? Tammikuussa on laitettu vireille kansalaisaloite ”Aidosti palkitseva aktiivimalli”, jossa ehdotetaan yhdeksi aktiivisuuden osoittamiskeinoksi vapaaehtoistyötä. Kansalaisaloitteen laatija huomauttaa, että ”Nyt tarvitaan aidosti luovia ja kannustavia osallistamisen ja osallistumisen tapoja”.

Positiivinen muutos ei aina välttämättä tapahdu suorinta ja helpointa reittiä, vaan saattaa vaatia matkaansa muutaman mutkan ja saavuttaa vasta sitten lopullisen muotonsa. Näin me toivomme aktiivimallin suhteen tapahtuvan.

 

 

Lähteet:

Aamulehti.Kelan ennakkotiedot paljastavat aktiivimallin todelliset vaikutukset – Korvauksia leikataan yli puolelta työttömistä. https://www.aamulehti.fi/uutiset/kelan-ennakkotiedot-paljastavat-aktiivimallin-todelliset-vaikutukset-korvauksia-leikataan-yli-puolelta-tyottomista-200840293. Luettu 18.4.2018.

Kansalaisaloite. Aidosti palkitseva aktiivimalli. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810. Luettu 8.4.2018.

Keskisuomalainen. Aktiivimallia vastustava kansalaisaloite keräsi 100 000 allekirjoitusta. https://www.ksml.fi/kotimaa/Aktiivimallia-vastustava-kansalaisaloite-keräsi-100%E2%80%89000-allekirjoitusta/1090868. Luettu 8.4.2018.

Te-palvelut. Aktiivimalli. http://toimistot.te-palvelut.fi/uusimaa/aktiivimalli.  Luettu 7.4.2018

Yle. Aktiivimallia vastustamassa jopa 8000 henkilöä, meteli yltyi välillä korviahuumaavaksi: Yle seurasi mielenilmausta hetki hetkeltä. https://yle.fi/uutiset/3-10055205.Luettu 8.4.2018.

Yle Uutiset. Aktiivimalli näkyy työttömän kukkarossa ja työkkärin arjessa – päivärahaa voi joutua odottamaan viikkoja, jopa kuukausia. https://yle.fi/uutiset/3-10026715. Luettu 7.4.2018.

Yle uutiset.  Aktiivimallin porsaanreikä on otettu käyttöön – tilanne voi räjähtää käsiin maaliskuussa, työttömien eläkepapereista odotetaan ruuhkaa. https://yle.fi/uutiset/3-10089522.Luettu 7.4.2018.

Yle uutiset. Työttömyysturvan aktiivimallista kantelusuma – eduskunnan oikeusasiamies vaatii selvityksiä ohjeistuksen viipymisestä. https://yle.fi/uutiset/3-10114956. Luettu 7.4.2018.

Yle uutiset. Suomen suurimman työttömyyskassan toimitusjohtaja: Ehkä puolet työttömistä voi menettää korvauksia aktiivimallin takia.https://yle.fi/uutiset/3-10158437. Luettu 18.4.2018.

 

Merja Hietanen & Johanna Skantz