Kirjoittajalta Emma Piirinen

Kurkistus teknologisoituvaan sosiaalityöhön

Sosionomi Seija saapuu työpaikalleen. Reijo robotti tulee ovella vastaan, kertoo ajankohtaisimmat Seijan työtä koskevat tiedot ja käy läpi tämän päivän kalenterin. Reijo on vastaanottanut illalla tiedon asiakaskäynnin peruuntumisesta ja pyytää lupaa saada sopia uuden ajan kalenteriin. Seija hyväksyy pyynnön puheohjauksella ja Reijo laittaa sähköisesti asiakkaalle uuden tapaamisajan. Aamulla Seijalla ei ole asiakkaita ja hän pyytää Reijoa jakamaan ajantasaisen tiedon alueen palveluista, palvelunpiiriin hakeutuneista kiireellisiksi luokitelluista asiakkaista sekä mahdollisista lakimuutoksista liittyen hänen asiakasryhmäänsä, nuoriin. Palvelurobotti Reijo hyödyntää tekoälyä, jonka ansiosta sillä on oppimiskykyä ja se pystyy päätöksentekoon. Robotti on Seijan tärkeä työpari. Se säästää häneltä viikkotasolla tunteja työaikaa sekä parantaa työnlaatua, Seijalla on aina hallussaan luotettava ja uusin ajan tasalla oleva tieto.  

Robotti parantaa työn laatua

Iltapäivällä Niilo Nuorisolainen on ensimmäinen asiakas. Niilo on valinnut palveluvalikoimasta tapaamisen toteuttamisen muodoksi etätapaamisen, mikä hoidetaan kuvapuhelin yhteyden kautta. Reijo robotti kertoo ennen e-tapaamista viimeisimmät tiedot Niilon elämäntilanteesta sitten viime tapaamisen. Yhtenäinen digitaalinen tietojärjestelmä kaikkien toimijoiden kesken mahdollistaa tarvittavan ja kattavan tiedonsaannin. Samassa järjestelmässä ovat muun muassa oppilaitos, terveydenhoito että sosiaalitoimi. Työskentely Niilon kanssa on siis täysin palveluintegroitunutta eikä hänen tarvitse selittää samoja asioita eri ihmisille. Sen lisäksi Reijo kartoittaa Niilon perheenjäsenten tiedot ja jäsentää sitä kautta voimavaroja sekä niitä uhkaavia tekijöitä. Teknologisoituminen ja digitaaliset palvelut ovat merkittävässä roolissa Niilon osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. 

Tekoälyn kautta kerätty ennakoiva data-analytiikka kertoo Niilolla olleen haasteita elämänhallinnan saralla, yksinkertaiset rutiinit ja motivaatio ovat hukassa. Myös yksinäisyyttä on ollut. Seija on juuri saanut kokeiluun elämänhallintarobotteja, se toimii virtuaalilemmikki Tamagotchin tavoin. Siihen on ohjelmoitu peruspäivärytmi arjen rutiineineen. Robotti pyytää toimenpiteitä ja auttaa käyttäjää pitämään rutiineista kiinni. Pörröinen, sympaattisen näköinen robotti myös muuttuu surkean oloiseksi, jos rutiineista ei pidetä kiinni, sen pelillisyyden toivotaan innostavan nuoria sen käyttöön. Niilo pääsee halutessaan ensimmäisten joukossa kokeilemaan tätä. Seija on ollut alusta asti innostunut uusista digitaalisista ratkaisuista ja käyttänyt niitä ahkerasti. Osa ratkaisuista on ollut

Kuva www.pixabay.com

toimivia ja osasta taas on luovuttu tai kehitetty eteenpäin. Seija on uinut digitalisaation aaltoihin vaivattomasti. Hänen mielestä uudet ratkaisut ovat parantaneet työn laatua, vapauttaneet aikaa puuduttavista töistä ihmisten parissa olemiseen ja tätä kautta tehneet myös työstä mielekkäämpää. Seija ei ole takertunut aiempaan vaan hän surffaa innostuneesti muutoksen aalloissa.  

 

Robotin ja ihmisen työtoveruus laadukkaan tulevaisuuden avain

Tämän ajatusleikin kautta voidaan huomata, että moderni robotti on toimija kuten ihminen. Robotiikan nopean kehityksen myötä on oletettavaa, että robotit tulevat yleistymään sosiaalialalla lähivuosina. Robotiikan ja yleisesti teknologian hyödyntäminen on lähes edellytys sosiaali- ja terveysalan toimintojen tehokkuuden takaamiseksi tulevaisuudessa, mutta myös palveluiden laadun turvaamiseksi ja parantamiseksi. Robotit mahdollistavat sote-alan työn toteuttamisen ja -jaon uudelleenmuotoilun, mikä avaa monia mahdollisuuksia. Seijan ja Reijo robon yhdistelmän tulos on enemmän kuin 1+1 eli toisiaan tukeva super yhdistelmä. Teknologisoituminen, sen mukanaan tuomat säästöt sekä laadukkaan työn takaaminen edesauttaa sitä, että voimme tulevaisuudessakin puhua hyvinvointiyhteiskunnasta.

Emma Piirinen & Niina Kärkkäinen

 

Lähteet

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-251-836-1

https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Robotit-t%C3%B6ihin.pdf

https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=e2620023-0048-433b-8884-c420c8e6d3f3

 

Käyttäydytäänhän hyvin toisiamme kohtaan, myös somessa

Johonkin kuuluminen on aina ollut ihmisille tärkeää. Sosiaalinen media eli some mahdollistaa tämän. Jokaisella on mahdollisuus löytää toinen ihminen, ryhmä tai yhteisö johon kuulua välimatkasta riippumatta. Some tuo paljon positiivista elämäämme. Se tuo uutta kuulumisen tunnetta, se voi ehkäistä yksinäisyyttä, se tarjoaa tietoa, vertaistukea, ja antaa uuden väylän ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Sosiaalinen media ei ole erillään lasten ja nuorten muusta sosiaalisesta elämästä, vaan se on osa sitä. Se on yksi paikka muiden joukossa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Some voi myös pahimmillaan sulkea ulos ryhmästä, jostain mihin haluaisi kuulua tai jostain johon jopa pitäisi kuulua. Se on luonut uuden ympäristön ja tavan kiusata ja loukata. Kiusaaminen ei ole enää tönimistä käytävillä, se on Snapchat ja yksityiset ryhmät. Se on toisten videoiden jakamista ja niiden pilkkaamista, kuvien muokkaamista meemeiksi.

Applikaatioissa erilaiset emojit ja palkinnot motivoivat lähettämään enemmän ja enemmän kuvia kavereiden kesken. Monia ilman varsinaista sisältöä, mutta monet jakaen sisältöä itsestä tai toisista. Nuoret kuvaavat toisia salaa. Sinä voit olla tietämättäsi uhri ja naurun aihe somessa, vain koska satuit kaatumaan kadulla tai riisuuduit uimahallissa väärään aikaan.

Sosiaalisen median hyödyt ja haitat eivät niinkään liity siihen, että joku palvelu tai sovellus olisi itsessään huono vaan siihen etteivät käyttäjät käytä sitä oikein. Somessa pätevät ihan samat säännöt kuin muuallakin sosiaalisessa kanssakäymisessä, kohtele toisia kuin itseäsi haluaisit kohdeltavan ja toimi vastuullisesti.

Emme voi kuitenkaan osoittaa ainoastaan nuorisoa syyttävällä sormella. Some on täynnä kiusaamista ja huonoa käytöstä, ikään katsomatta. Yksi mieleenpainuvimmista itselleni on ollut Sakari Timosen blogikirjoitus liittyen 8.3.17 Helsingissä mielenosoituksen yhteydessä yritettyyn itsemurhaan ja sen aiheuttamaan some keskusteluun. (https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/03/08/ihmisyyden-raunioilla/?_ga=1.82863827.410094973.1481982313)

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta arvioi, että kiusaamiseen houkuttelee osaltaan sosiaalisen median luonne. Tietynlaiset estot katoavat koska kommunikointi on helppoa ja siinä on pieni anonyymiuden tunne, vaikka osallistuttaisiin nimelläkin. Keskustelusta ei voi yhtä konkreettisesti poistua kuin todellisen maailman keskustelusta ja syvälle tunkeutuneita sanoja kannetaan mielessä.

Emme kukaan tunnu vielä olevan kunnollisen some -etiketin omaavia. Tämä on ensiarvoisen tärkeä taito. Työantajat käyttävät googlea palkatessaan uutta väkeä ja epäasiallinen käytös ja kuvat voivat maksaa työpaikan verran. Ihmisiä on myös irtisanottu epäasiallisen kirjoittelun vuoksi.

Tulevaisuus kun tulee olemaan enemmän ja enemmän digiä – halusimme tai emme. Tarvinnemme some -taito kortin, ajokortin sosiaaliseen mediaan ja siellä käyttäytymiseen. Tähän kun lisäämme vielä empatia taidon jota me kaikki voimme toisissamme vahvistaa, ehkä meillä vielä on toivoa käyttää somea enemmän hyvään kuin pahaan.

Sanat satuttavat ja jättävät jälkiä, nekin joita ei koskaan ääneen ole lausuttu, ne jotka vain luemme. Some ei ole verho jonka taakse voi piiloutua ja sen takaa huudella asioita, joita ei kasvotusten kehtaisi sanoa kuten Espoon Saunalahden koulun neljännen luokan luokanopettajan Taru Ikäheimonen kuvasi Ylen uutisissa.

Ollaan jokainen esimerkkinä toisillemme hyvästä käytöksestä, myös täällä somessa.

Kuva: https://elisa.fi/sananvastuu/

– Elisan #sananvastuu -hanke jonka tavoitteena on yhdessä asiakkaiden kanssa tuottaa yhden päivän aikana (19.11.) verkkoon niin paljon positiivisuutta, että se jättää varjoonsa kiusaajat, häiriköt ja vihapuheet.

 

Emma Piirinen

Asiasanat: some-taidot, some -etiketti, empatia, yhteisvastuu

 

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-10333414

https://yle.fi/uutiset/3-9399679

https://yle.fi/uutiset/3-9800930

https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/

https://elisa.fi/sananvastuu/